Sähköistymisen seuraavat askeleet esillä New Trends of Electrification 2026 ‑seminaarissa
New Trends of Electrification 2026 – Connected Society ‑seminaari järjestettiin torstaina 16.4.2026 Lahden Messukeskuksessa. Kansainvälinen seminaari toi yhteen sähköistymisen, energiajärjestelmien, liikkumisen ja digitaalisten ratkaisujen asiantuntijoita tutkimuksen, yritysmaailman ja julkisen sektorin piiristä.
Vuosittain vuodesta 2023 lähtien järjestetty New Trends of Electrification on vakiinnuttanut asemansa sähköistyvän yhteiskunnan ajankohtaisena kohtaamisfoorumina. Vuoden 2026 teema Connected Society toi keskusteluun sähköistymisen laajenevan ulottuvuuden: kyse ei ole enää yksittäisistä teknologioista tai sektoreista, vaan järjestelmistä, jotka kytkeytyvät toisiinsa dataa, infrastruktuureja ja yhteistyötä hyödyntäen.
Lähtökohtana Suomen puhdas siirtymä
Seminaari käynnistyi Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Johanna Särkijärven puheenvuorolla, joka korosti Lahden roolia kestävien ratkaisujen edelläkävijänä ja kehitysalustana ilmasto- ja energiaratkaisuille.
Valtiosihteeri Mika Nykänen tarkasteli omassa puheenvuorossaan sähköistyksen merkitystä Suomen puhtaassa siirtymässä. Hänen mukaansa fossiilivapaa sähköntuotanto, energiajärjestelmän joustavuus, huoltovarmuus ja kilpailukyky muodostavat kokonaisuuden, jonka varaan tulevaisuuden ratkaisuja rakennetaan. Sähkön kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti teollisuudessa, rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä, mikä edellyttää mittavia investointeja sekä sähköntuotantoon että siirtoverkkoihin.
Yritysten valmius sähköistymiseen
Seminaarin asiantuntijaosuuden avasi LUT-yliopiston tutkijoiden Antti Silvast, Titta Matikainen ja Hector Aceves yhteinen esitys. Puheenvuorossa tarkasteltiin suomalaisten pk‑ ja suuryritysten valmiutta sähköistymiseen ja vähähiiliseen siirtymään erityisesti raskaassa liikenteessä ja logistiikassa.
Esityksessä tuotiin esiin, ettei sähköistyminen etene irrallaan laajemmasta toimintaympäristöstä. Yrityksiin kohdistuu samanaikaisesti EU‑sääntelyn muutoksia, raportointivaatimusten kasvua, investointipaineita sekä asiakkaiden ja arvoketjujen odotuksia. Erityisesti pk‑yrityksille sähköistymistä haastavat resurssien ja osaamisen riittävyys sekä investointien ennustettavuus. Digitaaliset ratkaisut, datan hyödyntäminen ja toimijoiden välinen yhteistyö nähtiin kuitenkin keskeisinä edellytyksinä sähköistymisen etenemiselle.
Data ja energiajärjestelmät mahdollistavat liikenteen murrosta
Fintrafficin liikennedatapalveluista vastaava Kimmo Ylisiurunen tarkasteli seminaaripuheenvuorossaan harmonisoidun ja yhteentoimivan datan merkitystä sähköisen liikenteen palvelujen ja ratkaisujen kehittämisessä. Yhteiset tietomallit ja avoin data mahdollistavat sujuvammat käyttäjäpalvelut, tehokkaamman infrastruktuurin hyödyntämisen sekä uusien liiketoimintaratkaisujen syntymisen.
EU:n AFIR‑sääntelyyn liittyvät tietovaatimukset nähtiin esityksessä ennen kaikkea mahdollisuutena. Oikein toteutettuna sääntely tukee liikenteen ekosysteemien kehitystä ja helpottaa sekä kansallista että eurooppalaista tiedonkeruuta ja raportointia.
Sähköistyminen etenee satamissa, meriliikenteessä ja työkoneissa
Kalmarin teknologia- ja tutkimusjohtaja Jukka Borgman kuvasi puheenvuorossaan satamien kehitystä kohti entistä energiaintensiivisempiä solmukohtia. Sähköiset satamakoneet, alusten maasähkö ja energian varastointi kasvattavat satamien tehontarvetta merkittävästi ja edellyttävät tiivistä yhteistyötä satamaoperaattoreiden, energiayhtiöiden ja laitevalmistajien välillä.
Rauma Marine Constructionsin tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemu Kyläkallio käsitteli lyhyen meriliikenteen sähköistymistä. Akkukäyttöisten alusten todettiin olevan jo nyt teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä tietyillä reiteillä, mutta kehitykseen liittyy edelleen haasteita erityisesti satamien sähkökapasiteetin, latausinfrastruktuurin ja investointien ennustettavuuden osalta.
LUT-yliopiston professori Heikki Handroos tarkasteli mobiilien työkoneiden sähköistämistä. Sähköiset ja hybridit ratkaisut voivat parantaa energiatehokkuutta merkittävästi, mutta raskaissa sovelluksissa käyttöajat, akkuteknologiat ja työmaiden infrastruktuuri rajoittavat edelleen sähköistymisen laajempaa käyttöönottoa.
Akut, latauskäyttäytyminen ja ilmailu osana sähköistymisen kokonaisuutta
IONCORin toimitusjohtaja Roberts Abele käsitteli puheenvuorossaan akkuteknologioiden strategista merkitystä Euroopan teollisessa murroksessa. Esitys nosti esiin geopoliittisen toimintaympäristön vaikutukset, toimitusketjujen haavoittuvuuden sekä tarpeen vahvistaa eurooppalaista akkuosaamista ja tuotantoa.
Kempowerin markkinointi- ja viestintäjohtaja Paula Savonen esitteli dataan perustuvan katsauksen pohjoismaiseen sähköautojen latauskäyttäytymiseen. Esitys havainnollisti, miten vuodenaikojen vaihtelu, akkukemia ja ajoneuvojen tekniset ratkaisut vaikuttavat latausnopeuksiin ja käyttäjäkokemukseen sekä latausinfrastruktuurin kehittämistarpeisiin.
Ilmailun tulevaisuutta käsiteltiin LUT-yliopiston tutkijan Dong Liu esityksessä, jossa nestemäiseen vetyyn perustuvat sähköiset voimalinjaratkaisut nostettiin esiin nollapäästöisen lentämisen mahdollistajina erityisesti alueellisessa lentoliikenteessä.
Keskittynyt yleisö ja aktiivinen keskustelu
Seminaarin ilmapiiri oli poikkeuksellisen keskittynyt ja vuorovaikutteinen. Osallistujat seurasivat esityksiä tarkasti, esittivät runsaasti kysymyksiä ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. Paneelikeskustelu kokosi yhteen päivän keskeiset teemat ja tarjosi eri näkökulmia sähköistyksen etenemiseen käytännössä.
Yhteistyö ratkaisee sähköistyvän yhteiskunnan haasteet
Päivän yhteisessä keskustelussa korostui näkemys siitä, että sähköistyminen on koko yhteiskuntaa läpileikkaava muutos. Sen onnistuminen edellyttää teknologisten ratkaisujen ohella tiivistä yhteistyötä, yhteentoimivia järjestelmiä, datan tehokasta hyödyntämistä sekä pitkäjänteisiä investointeja.
New Trends of Electrification 2026 ‑seminaari osoitti, että Suomi ja erityisesti Lahden seutu – on vahvasti mukana rakentamassa verkottunutta, sähköistyvää ja kestävämpää yhteiskuntaa.
Tapahtuman järjestivät LAHTI GEM – Green Electrification of Mobility Cluster, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, LUT‑yliopisto, LAB Ammattikorkeakoulu, Kempower Oyj sekä Electric Mobility Research Center EMRC.
--
Lahti GEMin tilaisuuksia ja toimenpiteitä on toteutettu osana hankkeita:
ZERO-TRAIL (Towards Zero-emission Urban Transport and Logistics) 2025-2026, joka on osa Euroopan komission rahoittamaa Enabling City Transformation-ohjelmaa, ja sen päätoteuttajana toimii Lahden kaupunki. GEM Energizer jonka rahoitusohjelmana toimii Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 – EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma (EAKR), ja jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto.